Onpas sitä taas aikaa vierähtänyt viime kirjoituksesta. Ehkä siksi, ettei tässä ole oikeastaan mitään erityistä tapahtunutkaan - tai en tiedä - katsotaan:
Treenattu on, kisattu on. Treenattu itseasiassa nyt vähän vähemmän kun ollaan taas kisattu. Juhannuskisat meni miten meni. En oikein millään radalla päässyt mihinkään rytmiin, en löytänyt ratoihin mitään juonta. Olin jotenkin kovin kiinni Pahkiksessa radoilla. Hankala ehkä selittää, mutta tavallaan koko ohjauksen energia kohdistui lähelle minua. Varmaankin omaa epävarmuutta ja luottamuksen puutetta ohjauksiin. Agirodussa lähdin rakentamaan hiukan toisin ja sainkin sen toimimaan paremmin. Eka rata oli meille haastava ja sössin sen itse. Seuraavan päivän avoimien SM-karsintarata menikin sitten jo huomattavasti paremmin. Nyt ohjauksen energia suuntautui huomattavasti paremmin ja radalla meni moni asia hyvin. Tuloksen 10, muurin kalikasta ja viimeisestä rimasta. Kovaa Pahkis meni, neljänneksi nopein aika heti isukkinsa jälkeen. Sunnuntaina oli open class -rata, jolta saatiin kiellosta vitonen. Pidin Pahkista hiukan liikaa taas kiinni ja otti kiellon. Ihan oma moka, mutta jäi silti ihan hyvä mieli. Ensi viikonloppuna ahkeroidaan sitten Klagissa. Innolla odotan tuota viikonloppua.
Treenipuolella isoimmat oivalluksen on varmaankin tullut alueellisen valmennuksen treeneistä. Selkeämpää erottelua koiran tehtävästä ja vastuusta, sekä ohjaajan tehtävästä ja vastuusta. Pahkikselle pitää tehdä vaikeampia, yksittäisiä harjoituksia, jotka selkeyttävät tuota erottelua. Mielenkiintoinen havainto tuli poimittua eilen valsseistamme. Riittävällä etäisyydestä tehdyn valssin alastulon jälkeen Pahkis ottaa pari semilaukka askelta, eikä lähde heti normaali raivolla perääni. Sama tapahtuu molemmilla puolilla. Edessä olevalla esteellä ei ole vaikutusta, eli toisin sanoen ei vaikuttaisi siltä, että Pahkiksella olisi ristiriita edessä olevan esteen imun ja sen lukituksen kanssa verrattuna valssin ohjaukseen. Siinä sitä onkin pähkinää purtavaksi.
Pätmän kasvaa ja oppii. Nyt viimeisen viikon sisään se on selvästi alkanut oppia oppimaan. Se tarjoaa ja antaa vastetta palkkauksiin mukavasti. Tekee hyvällä energialla, mutta silti ajatuksella. On se vaan mukavan oloinen heppu. Saalista ja lelujen tuontia pitää vahvistaa, kuolleelle lelulle menoa jne. mutta eiköhän siitä hyvä tule.
Pahkiksen kanssa ollaan ilmottu itsemme kisoihin ensi ja seuraavana viikonloppuna. Sen kanssa ollaan treenattu ihan pientä. Palauteltu kontakteja ja palkattu ihmisnuolesta, sekä vahvistettu valsseja. Eilen oli pakko kokeilla kepeillä irtoamista, joka oli agirodun radoilla. En silloin sitä uskaltanut kokeilla, mutta hyvin se treenivireessä kuitenkin toimi. Pahkiksen kanssa on mukava mennä nyt. Sen kanssa on mukava rytmi päällä ja vielä kun siihen saisi aavistuksen malttia ja ajatusta vielä kovassakin vauhdissa niin sitten olisi tosi kohdallaan. Ehkä se tai sitten ei se siitä.
Pätmänin kanssa ollaan kanssa tehty ihan pikkujuttuja. Parilla siivekkeellä ja putkella. Menee putkeen ihan kivasti ja irtoaa hypyllekin valsseista mukavasti. Pysyy lähdössä. Vielä. Saa nähdä millainen vauhti sille tulee. Lelupalkkaus ei vielä toimi täysin. Joskus sopivassa vireessä se menee sinne kovaa ja tuo, mutta harvemmin. Tällä hetkellä palkkailen siis namilla. Kyllä se ihan oivaltaakin asioita ja järki pysyy mukana. Se vain sitten että onko sillä liiankin hyvin lampaat aitauksessa - aika näyttää tuleeko vauhtia ja kunnon draivia. Ehkä se tai ei se siitä.
