Flashforward

Nyt on taas edetty ja on sitä mietitty tuleekohan agilitystä ikinä mitään. Oltiin tiistaina treeneissä ja Pahkis kävi melko kierroksilla. Tuli ohjauksesta läpi ja teki ihan omia ratkaisuja. Rimat oli vähän paikallaan, mutta eipä niitä paljon kunnioitettu. Läpi vaan ja kolmosta silmään. Ei niin sitten minkäänlaista hallintaa. Flashfoward. Pikkuisen mietitytti tuon treenin jälkeen, että mitähän kisoissa sitten tulevaisuudessa. Saadaanko joka rima alas takuun kera ja rata suoritettua 'ihan pikkuisen väärin' täysiä kaahottamalla.

No torstaina oltiin jotenkin toivuttu ja lyöttäydyttiin Lauran treeniryhmän aikana harjoittelemaan rauhoittumista ja hallintaa. Pahkis halliin kontrollissa. Pahkis suoraan radan viereen tauolle kontrollissa. Koiria treenasi vieressä haukkuen ja meuhkaten. Siitä otin Pahkiksen töihin. Tehtiin pikkuisen tottista ja hyvin oli pysyi esteiden keskellä kontrollissa. Vähän katseli, mutta ei ongelmaa. Pahkis taas radan viereen tauolle. Siinä hetki ja taas hommiin. Tuota pari kertaa, jotta pääsisi ideasta kiinni: tauolla ollaan tauolla radan vieressä. Ei kekkuilla tai hötkyillä. Ollaan rennosti kunnes lähdetään töihin. Kun Lauran ryhmän treenit loppui, otin loppuun vielä hiukan flatwörkkiä ja siitä lähetystä hypylle ja toinen treeni pienellä hyppy, hyppy putki ympyrällä. Alkuun oli lähdössä kontrollista hypyille, mutta sitten pääsi jyvästä paremmin kiinni ja teki hallitusti töitä ja oli minun kontrollissa eikä jonkun oman pienen agilityfanaattisenaivosolun kontrollissa. Tuosta treenistä jäi paljon parempi mieli.

Tokossa ollaan treenattu peruuttamista ja tiku ja taku liikettä naksulla. Tiku on pyörähdys myötäpäivään ja taku vastapäivään. Peruutus on peruutus. Hyvin poika sisäisti noita ja yhdistää käskyäkin hyvin. Noutoa ollaan myös tehty nyt naksulla. Ideana siis se, ettei Pahkis hyppää kapulaan tassuilla vaan ottaa sen siististi suulla. Eilen kokeiltiin ilman naksua maneesissa ja siis korkeammassa vireessä. Sieltähän se sukellus alkaa tulla - ei isona, mutta se liike on siellä olemassa joten töitä täytyy vielä tehdä. Leea ehdotti josko Pahkiksen opettaisi kiertämään kapulalle, jolloin tuo sukellus jää pois. Pahkis kun kuitenkin menisi kapulalle halukkaasti ja nopeasti. Kuulostaa hyvältä, mutta täytyy hiukan miettiä mitä sen kanssa teen. Ehkä kokeilen vielä niin, että naksulla otan hiukan korkeammassa vireessä, jotta hiffaa idean siinä ja sitten koikeilen uudestaan ja katson mitä teen. Haluaisin, että nouto olisi halukas mennessä ja tulessa. Kapula kopsahtaa suuhun ja Pahkis kääntyisi saman tien takaisin ilman mitään ylimääräisiä. Eli niin, että koiran kulkema matka olisi mahdollisimman lyhyt.

Ollaan tehty myös luokse tulon loppuasentoa, jotta voidaan alkaa kasata noudon luovutusta. Nyt viikonlopun aikana pitäisi tuohon yhdistää käsky ja tehdä erottelu sivulle tulosta. Jos hyvin käy niin voisi aloittaa pitoharjoittelua. Sain itseasiassa ajatuksen josko opettaisi kaikki neljä positiota ja niistä siirtymiset: edessä, oikealla ja vasemmalla, sekä takana. Katsotaan. Pysähtymistä ollaan myös tehty lumikokkareilla. Niitä on hyvä käyttää kun toistaiseksi löytyy yllin kyllin ja ne häviävät nopeasti suusta ja niitä saa lenkillä yllättävästi heiteltyä ja lenkillä Pahkis on sopivan matkan päässä.

Mutta näin täällä nyt. Plus asteinen viikonloppu tulossa metsälenkkien ja treenien kera. :D

Viretiloja

Nyt on taas aikaa kulunut. käytiin puntarissa ja Pahkis painaa sen seitsemätoista kiloa ja korkeutta on karkeasti 50 senttiä.

Aksatreeneissä ollaan jatkettu twistiä ja niistoa, sekä jenkkikäännöstä. Kivasti nuo tuntuu etenevän, mutta paljon on vielä hommaa. Kilpajuoksun välttämistreenejä ollaan myös tehty: lelun heitto jonnekin pitkälle eteen ja sitten mennään. Ideana se, että vaikka itse juoksen rinnalla tai kaarran poispäin tai jatkan juoksemista ohi lelusta, on lelu se ainoa fokus pahkikselle. Muistaakseni toisella kerralla pahkis veti railakkaasti ohi lelusta ja siitä sain sille sopivasti sanottua niin sai punaisesta langasta kiinni - ainakin toistaiseksi.

Noin yleisesti mietitään nyt sopivia viretiloja. Agilityssä pitää päästä asteen kaksi alemmas. Tokossa ollaan toistaiseksi hyvällä alueella, mutta siihen pitää jatkuvasti kiinnittää huomiota, jotta oppimiskyky säilyy. Uskon että voin ihan rauhassa tehdä Pahkiksen kanssa asioita matalassa vireessä alkuvaiheessa. En jaksa uskoa että vauhdittomuudesta tai säpäkkyydestä tulee ongelmaa. Agilitystä tulee niin helposti kaahotusta ja ohjauksesta läpituloa. Tokossa taas perussähläystä ja rötväilyä. Kaikessa kinkkisyydesssään on mukava pohdiskella tällaista ongelmaa. Allilla kun on käytännössä kaksi tilaa: en-mä-nyt-viittis-hei ja tää-on-kyllä-ihan-kivaa-ja-hauskaa-hei. Pahkiksella mennään jotenkin näin: siistiä, ihan-törkeen-siistiä ja ihan-liian-siistiä-etten-pysy-pilkuissani. Siinä sitä on sitten vähän eri aspektia kouluttamiseen. Vauhdin saan kyllä tehtyä myöhemmin ja itseasiassa se tulee takuulla ihan luonnostaan oppimisen myötä. Ehkä oma ongelmani on ollut myös se, että Alli kun on tuossa suhteessa juuri päinvastainen ja toisaalta kun Pahkiksen temperamentti ja säpäkkyys on paljon suurempi kuin Allilla, niin pyrin itse reagoimaan mahdollisimman nopeasti, joka taas johtaa omaan rauhattomuuteeni. Jossain on se kultainen keskitie.

Istumisesta on tulossa ongelma. Täh? No niin. Tai tarkemmin sanottuna istumisen viretila on se ongelma. Korppikotkat kuuntelevat. Eli Agilityn myötä istumiseen on tullut korppikotkailmiö: pää painuu alas ja siitä mentäisiin alemmas ja alemmas ja alemmas aina ihan ihan ihan maahan asti kunnes saan jonkun seuraavan käskyn mitä tehdä tai palkan tai ihan mitä vaan... Etsimme siis mallia tässä olen ja istun. Piste. Täytyy tuota miettiä. Valmistelevia juttuja paikallaoloon ja tietty ihan perustreeniä. Ehkä agilityyn eri käskyä ja lisää tarkkuutta ettei päästäisi yhteen liikkeelle pään alasvienneistä.

Tänä viikonloppuna on tiedossa noutotreenejä. Tavoitteena saada Pahkis ymmärtämään, että kapula otetaan suoraan siitä keskeltä. Kun tämä on selvä voin tehdä pidemmältä matkalta noudon alkuosaa ja olla palkkaamatta väärin nostetuista. Nyt kun se ei ole vielä riittävän selvää niin en halua tuota tehdä - onnistumisia tulisi liian vähän. Eli naksu käteen ja harkkahuoneeseen kunhan tästä päästään.

Nami-imutuksessa pahkis toimii hyvin. Käyttää takapäätä käännöksissä hyvin. Täyskäännös vasemmalle vaatii vielä töitä. Joko se on liian hidas tai sitten menee pompun kautta omasta nopeudestani riippuen. Tuosta en ole huolissani: se nyt kuuluu tähän vaiheeseen ja korjaantuu treenaamalla.

Äh ja tammikuussa ostettu videokamera hajosi :( Linssinsuojus ei enää aukea. Täytyy viedä huoltoon ja siinä taitaa mennä ties kuinka kauan ennen kuin kameran saa takaisin.

ja kyllä muuten ärsyttää. Nyt olen heräillyt arkena hiukan viiden jälkeen aamulla ja tietty koirat pihalle tuohon aikaan. Viikonloppuna ei yhtään niin mukavaa kun haluaisi nukkua rauhassa kuuteen. :)