Revontulia

Eilen taas näin sinut Reposein. Vaikutuin. Rinta röyheänä, pienenä miehenä tulin luokseksi. Kutsuin leikkiin ja juostiin yhdessä putkeen: sinä edellä - minä perässä. Minä edellä - sinä perässä. Sokaistuin sinusta. Mietin mikä liekki silmissäni loistaa. Revontuli.

Lapset ja Ruotsalainen Rapu

On ne vaan kummia ihmisiä - Lapset siis. Saman kokoisia ku mä ja päästelee hassuja ääniä. Juoksee ja huutaa, silittää ja pelkää. Kyllä aikuiset on vähemmän kummia.

Ei mutta kivahan niitä oli nähdä, mutta kivempaa on vetää hihnassa ja olla tuhma. Ai mutta hei nyt mä löysin sen. Agilityn katsokaas. Se se vasta jännä juttu on. Siinä mennään putkia ees sun taas ja keppien läpi - Pasi heiluu kummasti siinä vieressä ja sitten mä saan purra Ruotsalaista Rapua. Siltä lähti eilen jo sakset pois, mutta kivaa se on. Saa mennä täysillä ja mä yritän mennä täysillä. Aina.

Ai että!

Ai että mä osaan sitten hypätä sohvalle. Ai että.

joo ja Ai että mä osaan sitten hypätä sängylle. Ai että.

joo ja Ai että mun tekis niin mieli hypätä tiskipöydälle. Ai että.

Ai että mä potkin ovea kun haluun ulos ja just nyt mun tekis mieli riehua niin että ai että että ai että!

Vuorovetten Prinssi

Minä uin. Uin lailla krokotiilin. Odotin haukena kaislikossa. Olisitpa Repo vain nähnyt minut. Lemmityin, ah' Repo oi lemmittyin. Niin oli vartaloni sorja kun kostea turkkini nuoli ihoni pintaa. Oi Repo lemmittyin. Milloin taas näen sinut? Taitaa olla huomenna pakkasta liioin etten sinua nää. Mutta kutsun sinut sitten meille kylään: revittäisiin yhdessä peittoa. Saisit purra luitani ja nakertaa lelujani. Oi Repo, milloin sinut nään?

Sinun Vuorovetten Prinssi.

Tässä, tuossa ja kaikkialla

Siellä minä olen ja täällä minä olen. Siellä täällä ja kaikkialla. Vauhtia on ja luonnetta. Jos ärsytää niin sitten kyllä ärsyttää ja hau.

"Minua ei kamerat nappaa kuin urheilumoodissa." - Se on mun motto ja hau.
--puff--

Olin tuolla, mutta olenkin nyt jo täällä.
--puff--

Vessaharja suussa olohuoneessa.
--puff--

Teleportti on keksitty, koska syön jo lehtiä makuuhuoneessa.
--puff--

Eteisestä lähti kengänpohja.
--puff--

Mihinkäs minä taas jouduinkaan - saunan lauteille josta en osaa pois.
"Pasii!"

Sit mie oon

niinku käyny agikisoissa turistina ja site mie oon käyny Riihimäellä ja sit mie oon käyny rokotuksissa ja sit mie oon käyny maneesissa ja sit mie oon käyny ainakin vaikka missä.

Sit mie oon ollu rasittava ja sit mie oon ollu tuhma. Sit mie oon kiusannu Allia ja sit mie oon kiusannu Avaa. Esaa mä en sit oo kiusannu. Sit mie oon kiusannu Kaapoa ja sit mie oon ollu dieetillä ku mie olin ollut läski. Sit mie oon ollu iso. Söpö mie en oo ollu ku vähän vahingossa.

Sit mie meen kohta Riihimäelle.

Perusjuntin Peruslauantai

Perusjuntin Peruslauantaihinhan kuului kaksi vierailevaa tähteä: Lauran lainakoira Metku ja Pasin lainakoira Tiiti. Oli siinä kylillä ihmettelemistä kun käytiin lenkillä koko sakki ja huuteli sieltä joku ukko peräänkiin ettei nuo kaikki kyllä voi olla omia.

Perusjuntin peruslauantaihinhan kuului myös nokian kumisaappaiden maistelu. Turun maalaiskunnastahan sitä ollaan joo ja traktoreita omistettu niin kyllä siihen yhdet kumpparit kuuluu kans.

Perusjuntin peruslauntaihinhan kuului myös saunavuoro ja saunan alalauteet. Kiulua ja löylykauhaa piti myös maistella - saunaolutta ei pojalle vielä annettu. Ei edes salaa eikä saunan takana.

Keijo kylpylässä

Niin pojalle pistettiin pelastusliivit päälle ja kylpylään. Ei se uskaltanut uimaan mennä mutta kovin kiinnosti

Ja siis 'muutaman' päivän päästä jatketaan tämän tekstin kirjoitusta :D Eli, krhm...

Niin pojalle pistettiin pelastusliivit päälle ja kylpylään. Ei se vielä uskaltanut uimaan mennä - vähän teki kyllä Pasin mieli opettaa poika uimaan kertamolskauksella, mutta ehkä parempi, että tuli toisiin aatoksiin. Mutta kovin Pahkista kiinnosti, että mitä tuo Kaapo tekee ja toisella puolella Tomo ja Suna polskutteli niin olihan se kumma juttu. Mutta eipä poika ollut taas tuostakaan paikasta moksiskaan. Pentukurssin luokassakin käytiin ihmettelemässä hajuja. Ei oppi ojaan kaada nääs ei edes pieni.

Tokoseminaari ja pikkuarkijuttuja

Jaahas, no niin on sitten tokoseminaari istuttu. Selvisi miten ruudun ja merkin Pahkikselle opetan: näyttämällä - vaikuttaa selkeimmältä tavalta ja tuntuisi olevan fokus siinä mitä Pahkiksen ruudelta haluan: vauhtia, ei haistelua ja itsenäinen paikan haku. Monet omat ajatukset vahvistuivat. Eli mitä konkreettista: nyt on lusikka lattialla ja on se vaan Niin kiva lelu. Ainakin hetken.

Mutta tänään sitten Pahkis karkasi tuosta ulko-ovesta kun tulin sisään. Sattuipa vielä sopivasti, että naapurin tyttö oli pihalla noin kymmenen metrin päässä. Onneksi sain sanottua, että älkää huutako tai tervehtikö niin ei ollut niin paha juttu. Suuri kiitos, että tytöt tottelivat - esimerkillistä naapurustokäyttäytymistä. Iso plus. Noh, mutta siitä sitten 'innostuneena' tekemään hiukan harjoituksia, eli ovesta ei mennä ilman lupaa. Pahkis eteiseen ja itselle kengät jalkaan. (lue: valmistautuu juoksemaan ulos) Pahkis tuli automaattisesti vierelle tarjoamaan kontaktia istuen, joten siitä palkka. Sitten pikku hiljaa lukon räpläämisestä oven avautumisen kautta siihen asti, että pääsin liikkumaan metrin verran ulos niin, että kontakti säilyi. Tähän tällä kertaa loppu ja siitä on hyvä jatkaa.

Noh sitten eteistä siivotessani alkoi pennun läsnäolo ärsyttämään. Tajusin, että suottako tässä liikun musta pilvi pääni yllä ja jotain epämääräistä Pahkikselle osoittelemaan niin opetetaan se menemään pois. Eli Jauhelihaa jääkaapista käteen ja eteiseen. Miehet treenaa raa'alla lihalla. Käsky pois ja lihapulla kokoa xsssss lentää ulos eteisestä. Parin toiston jälkeen Pahkis jo itse liikkui ulos eteisestä, eli helpolla päästiin idean ymmärtämisessä. Pari toistoa ja ensi kerralla sitten taas lisää.

Elämän Oivalluksia

Puolentoista viikon ajan on Pahkis saanut paljon uusia oivalluksia. Uusista metsistä on löydetty polkuja, pihan rajat on nuuskittu ja oman huoneen syvin merkitys keksitty. Kaapon nenille ei hypitä jä vielä vähemmän Esan - kantapään kautta on Esan kanssa opeteltu. Alli ja Pahkis meuhuilee lupsakasti keskenään. Alli raukka vaan ei välttämättä osaa aina ihan tarpeeksi napakasti Pahkikselle huomauttaa.

Erilaisissa paikoissa on käyty: treenikentillä ja halleissa, kaupungissa ja vähän vähemmän kaupungissa. Ihmisiin on tutustuttu. Reippaana poikana, häntä heiluen hyvällä tuulella.

Arkielämän taitojakin on hiottu - mitä saa sisällä tehdä ja mitä ei. Odotellaan ovissa ja hihnassa ei vedetä. Yksinoloa ja rauhoittumista. Aivan itseltämme salaa on treenattu luoksetuloa, sivulletuloa, seuraamista, asennonvaihtoja, kellimistä, kierimistä ja takaakiertoja - yhdessä leikkimistä unohtamatta.

Tänään Pahkis keskittyi kuitenkin hiukan syvällisempiin asioihin ja aloitti lukemaan Elämän Oivallusten Kirjaa. Liekkö tuosta filosofi tulossa.