Eli nyt on sitten mietitty ja kokeiltu parissa treenissä. Tarkoituksena siis saada Pahkis agilityssä enemmän kuulolle ja hiukan enemmän tähän todellisuuteen, eli toisin sanoen hiukan matalampaan vireeseen. Ajatus tässä on pääpiirteittäin seuraavanlainen:
Lähdössä istutan Pahkiksen ja odotan ja rauhoitan sen istuma-asentoon, ennen kuin lähden siitä eteenpäin. Rauhoitan sen puhumalla rauhallisesti, silittämällä ja jos on kovin jännittynyt niin hiukan rinnasta ravistamalla ja heiluttamalla kunnes rentoutuu.
Jos Pahkis matkalla lähetykseen jännittyy uudelleen palaan sen luo ja rauhoitan.
Liikkeelle lähdetään vasta kun mieli on rauhallinen, mutta kuitenkin vielä tarkkaavainen. Hyvästä tunnetilasta palkataan aina joko liikkeelle lähdöllä tai vapautuksella ja lelulla. Enimmäkseen kuitenkin vapautuksella ja lelulla tässä vaiheessa.
Jos Pahkis pudottaa riman, niin keskeytän tekemisen välittömästi ja Pahkis on hetken tauolla. Ei siis poisteta kentältä vaan makaa maassa sen aikaa ainakin, että nostan riman rauhallisesti. En pyri lisäämään painetta nyt meuhkaamalla tai isommilla kielloilla, koska Pahkis mielestäni purkaa sen tällä hetkellä vain menemällä kovempaa ja enemmän läpi.
Riman pudotuksen tai muun epäonnistumisen jälkeen pyrin saamaan onnistumisen ja palkan. Tässä vaiheessa onnistuminen on jo se, että saan Pahkiksen takaisin rauhalliseen mielentilaan ja palkkaan siis siitä. Eli siis: uusi lähtö ja lähtöasento ja rauhallinen mielentila ja palkka. Näin saan purettua virheestä syntyneen paineen ja Pahkikselle onnistumisen pohjalle. Tämä siis lisää mahdollisuutta onnistua myös seuraavassa kerrassa kun tuo epäonnistunut kuvio otetaan uudelleen. Toinen tapa on se, että otetaan vauhtia pois, mutta ei muuteta omaa ohjausta. Eli vähemmällä vauhdilla helpoitetaan ja saadaan näin siis onnistuminen alle. Vauhtia vähennetään ottamalla kuvio edelliseltä esteeltä ennen pudotusta tai virhettä.
Tässä nyt kaksi treeniä kokeilleena, joista toinen omassa pihassa ja toinen kisojen harkkaesteillä, homma tuntuisi ainakin toimivan paremmin kuin edellinen jotakuinkin systeemitön systeemi. Jos ei muuta, niin ainakin itse olen rauhallisempi kun tiedän tarkemmin mitä missäkin tilanteessa teen. Ehkä se on se joka heijastuu Pahkikseen mutta ainakin tällä hetkellä tuo tuntuu järkevältä.
Tokosta sen verran että sivulle tulon hyppy on nyt poistettu ja siinä kävi niinkuin epäilinkin. Tuo hyppyyn purettu jännite siirtyi sivulletuloon, eli sivulle tulosta tuli parempi. Tajusin myös mikä Pahkiksen ongelma on ollut liikkeestä istumisessa ja seisomisessa. Ei se oikeastaan ole Pahkiksen ongelma vaan minun: iSTu jaSTOp ovat mumisevasta suustani melko samankaltaiset...
Ensi viikosta on taas tulossa mukava viikko. Keskiviikkona päästään tuuraamaan Niinun treeneihin ja torstaina onkin jo omat hallitreenit, joissa treenikavareina osaavia ohjaajia ja koirakoita niin varmasti opimme vaikka kuinka paljon uutta ja ihmeellistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti