Leiri ja leirin viimeistelypäivä

Riman leiri ProCaniksella on takana ja radat oli aikas mukavia ja hauskaakin oli. Eilen käytiin vielä viimeistelypäivällä tekemässä spagettiagilityä, eli oltiin Giraudin koulutuksessa. Agilityllisesti jäi käteen jarrut. Tai no siis ehkä käteen oikeastaan pikemminkin jäi, että jarruja ei ole. Kontakteista olin tosi tyytyväinen läpi treenien. Tiistaina käytiin vielä välissä Nooralla, joten treeniä on ollut vähän turhankin lailla ja viikonloppuna on vielä kisat... No, mutta siis kisojen jälkeen otetaan sitten taas hetki höllemmin.

Treenattavaa siis löytyy. Nyt päälimmäisenä niistot ja ihmisnuolet. Niissä Pahkis ei jarruta, joten jarrua pitää rakentaa ja muistaa rakentaa se myös siinä kisavireessä. Nicola sanoi, että Pahkiksen kanssa niitä on hyvä käyttää, koska niillä koiran vauhtia pystyy tehokkaasti muuttamaan - tämä varmasti pitää paikkansa. Toinen ajatus joka hahmoittui, oli se, että ehkä nyt viljelen valsseja vähän liiankin kanssa. Etenkin eritoten pitää miettiä sellaisissa paikoissa, joissa valssista tulee helposti valuva. Eli paikoissa, joissa ei ehdi kunnolla saamaan valssia valmiiksi. Tämä taas aiheuttaa sen, että Pahkiksen vauhti ei oikeastaan muutu, koska se regaoi kuitenkin vahvimmin oman liikkeeni muutoksiin ja suuntiin. Eli vaihtoehtona pitää harkita useammin pyöritystä. En pyörityksiä ole oikein käyttänyt juurikaan - en oikein tiedä miksi, jotenkin se ei ole tuntunut vain istuvan. Katsotaan. Markolta tuli hyvä ajatus kontaktien missaamisen korjaamisen suhteen ja ylipäätään siitä, että voisin vaatia Pahkista olemaan tarkkana esimerkiksi renkaalla. Hyviä juttuja siis.

Tokopuolellakin ollaan pidetty ryhtiliikettä yllä. Vauhtinoutotreeniä jatkettu ja ihan hyvältä alkaa näyttää. Luopumistreeniä myös tehty ja sen tuo kyllä oivalsi hyvin nopeasti. Vielä täytyy jatkaa vauhtitreeniä, ennen kuin aloitan pitotreenin. Seuraamisessa Pahkis menee nyt hyvin. Hyvällä vireellä. Tulee mieleen Kaapo. Sellainen tasainen huohotus kuuluu ja askel mukavan iloisen lennokas. Jäävät tekee hyvällä varmuudella ja käännökset hyvin reagoiden. Pitkät matkat menee hyvin - nyt täytyy alkaa lisätä häiriötä ja keskittyä juoksun hiomiseen. Ruudulla ainakin aloitan seuraavaksi virhetreenauksen.

Se pitää vielä mainita, että tulipa hyvä mieli kun viime maanantaina näki taas miten pelastuskoiraryhmän koirakot, joille olen vetänyt tottiksia olivat menneet eteenpäin. Treenaaminen siis kannattaa!

Niin ja kohta saadaan meille digijärkkäri kotiin, joten pääsee herättelemään taas kuvausintoa. Ehkä saadaan tännekin enemmän ja parempaa kuvamateriaalia.