Lauantaina oltiin siin Christan koulutuksessa ja ei voi muuta kuin kehua. Hyvä setti oli, vaikkakin paljon oli tuttua asiaa viime kerrasta. Pahkiksen kanssa otettiin treenin alle nouto, joka siis on ollut meille se hankalin tapaus. Sain hyvän suunnitelman ja tiedän nyt miten vien sitä eteenpäin. Sain siis juuri sitä mitä halusinkin. Toisessa setissä vain juteltiin näkemyksistä, miten Pahkiksen tyyppistä koiraa tulisi viedä eteenpäin. Sain tästä paljon vahvistusta omille ajatuksilleni - tästä on siis hyvä jatkaa eteenpäin.
Sunnuntaina oltiin sitten Turussa agilitykisoissa kolmen radan verran. Ensimmäisellä radalla homme meni ihan roiskimiseksi. Pahkis taisi purkaa lauantain patoutumia: eihän agilityhallissa voi mitään tokoa tehdä! Toisella radalla Pahkis veti roisin lentokeinun ja uusin sen sitten ja poistuin radalta. Kolmas rata olikin sitten taas jo enemmän kohdillaan. Ohjasin Pahkista rohkeasti ja jätin sille vastuuta - ajattelin, että sen on pakko kestää mun irtoaminen ja jos ei kestä niin sitten homma loppuu siihen. Pahkishan kesti, itse vain luin radan hiukan väärin ja en olettanut, että Pahkis olisi lukenut radalla olleen putken. Luin ja ohjasin väärin. Ohjauksella peitin oikeaa hyppyestettä, pieni heitto ja torpedo olikin jo putkessa. Oma vika, siitäs sait.
Tänään oltiin fyssarilla ottamassa Pahkiksen jumit auki. Olihan niitä, perusjumit jotka näyttäisi tulevan perusvälillä, eli ei sinäänsä mitään ihmeellistä. Täytyy nyt hiukan tihentää väliä niin pysyy paremmin kunnossa.
Näillä mennään - tänään ja huomenna lepoa käsittelyn jälkeen. Viikonloppuna onkin sitten Riman leiri, jossa paljolti agilitaillaan.
Sunnuntaina oltiin sitten Turussa agilitykisoissa kolmen radan verran. Ensimmäisellä radalla homme meni ihan roiskimiseksi. Pahkis taisi purkaa lauantain patoutumia: eihän agilityhallissa voi mitään tokoa tehdä! Toisella radalla Pahkis veti roisin lentokeinun ja uusin sen sitten ja poistuin radalta. Kolmas rata olikin sitten taas jo enemmän kohdillaan. Ohjasin Pahkista rohkeasti ja jätin sille vastuuta - ajattelin, että sen on pakko kestää mun irtoaminen ja jos ei kestä niin sitten homma loppuu siihen. Pahkishan kesti, itse vain luin radan hiukan väärin ja en olettanut, että Pahkis olisi lukenut radalla olleen putken. Luin ja ohjasin väärin. Ohjauksella peitin oikeaa hyppyestettä, pieni heitto ja torpedo olikin jo putkessa. Oma vika, siitäs sait.
Tänään oltiin fyssarilla ottamassa Pahkiksen jumit auki. Olihan niitä, perusjumit jotka näyttäisi tulevan perusvälillä, eli ei sinäänsä mitään ihmeellistä. Täytyy nyt hiukan tihentää väliä niin pysyy paremmin kunnossa.
Näillä mennään - tänään ja huomenna lepoa käsittelyn jälkeen. Viikonloppuna onkin sitten Riman leiri, jossa paljolti agilitaillaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti