No on se kyllä ihmemies. Ihmemies siinä, että aina se jaksaa hämmästyttää osaamisella joka tuntuu kasvavan ihan itsestään vaikka tumpelo roikkuu perässä. Eilen oltiin agilitytreeneissä ja ekaa kertaa ihan yksin pahkiksen kanssa. Eli ei valvovaa silmää. No alkuun oli vähän hakuammuntaa ja sinkoilua. Hetken seilailin jossain epäuskon ja toivottomuuden välimailla, mutta siitä kokka vain kohti onnistumista ja hyvinhän se sitten lopuksi meni. Kyseessä oli valssitreeni ja siinähän sitten valssailtiin. Poika osasi heti kun ohjaaja osasi. :D Näinhän se taitaa useinmiten mennä. Enpä oikein tiedä mitä tähän raapustaa, mutta täytyy jälleen todeta, että olin ihan vilpittömästi iloinen Pahkiksen tekemisistä. Se on vaan niin hassun fanaattinen ja intoa täynnä. Pistäisin videon, mutta sitä pitäisi vähän leikellä kun kuvasin koko treenin jalustalta niin siinä on hiukan ylimääräistä.
Tänään mennäänkin taas tokotreeneihin pilkkujengin kanssa. Tarkoituksena Allin kanssa tehdä voittajan perustreeni, eli liikkeet läpi ilman kummempia hierontoja. Alli nuo osaa joten ylläpidolla tässä vaiheessa mennään. Kun tästä talvi hellittää niin päästään taas yleistämään muille kentille ja isomman häiriön alle. Pahkiksen kanssa tehdään ruutua ja peruspohjatreeni. Mietin vielä josko pojalle ottaisin vauhtinoutoa - vähän tuo maneesi mietityttää kun en haluaisi Pahkiksen syövän paskaa. Uusien asioiden opettelu ei välttämättä ole parahimmillaan niissä tuoksuissa.
Ja Lauantaina olisi tarkoitus mennä kasvattajan tuiman silmän alle vähän agilityilemään ja Ninjaa moikkaamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti