Ensimmäinen leiri

Ensimmäinen Top Team -leiri on takana. Mukavaa, hauskaa ja avointa porukkaa ja mukavasti tuli ajattelemisen aihetta. Uusia havaintoja ja ehkä jopa jokin oivalluksen jyvänenkin.

Perjantai

Perjantaina oli Skogsterin Mian luento ja ryhmätöitä. Mian luento oli taas kerran ajatuksia herättävä. Tämä taisi olla nyt neljäs kerta kun olen hänen luennollaan tai seminaarissa ja aina siitä vain oppii uutta. Perusperiaatteet ovat säilyneet samana, mutta ajatukset ovat mielestäni jalostuneet. Hyvä näin. Tällä kertaa paino oli melko paljon ohjaajan omassa käyttäytymisessä ja sen vaikutuksessa koiran mielentilaan. Sopi minulle vallan mainiosti, koska tämä on ollut asia jota olen viime aikoina paljon pohtinut ja sen kanssa joutunut painiskelemaan. Mia myös osasi muotoilla mielestäni sen, mitä itse en ollut osannut. Olen aiemmin kirjoittanut oppimisen työkaluista ja miten olen tätä yrittänyt rakentaa. Uskon, että tarkoitin samaa asiaa kuin Mia puhuessaan koiran motivaation rakentamisesta. Se mikä oli mielestäni yllättävää, niin tuntui, että kovinkaan moni ei joudu koiransa viretilaa hallitsemaan. Joudu tai saa, mielestäni se on mielenkiintoinen aihealue.

Lauantai

Jennyn treeni

Lauantai aloitettiin Jennyn treeneillä. Radalla oli ajatuksena kokeilla eri ohjauksia ja katsoa niistä nopeimmat ja parhaimmat. Eka veto meni vähän harakoille: en oikein ehtinyt tarpeeksi hyvin sisäistämään rataa, kun mietin ohjausvalintojani turhankin hartaasti.  Omalla vuorollani sain kuitenkin paljon. Vaihtamalla suunnitelmia saatiin sekunnin verran aikaa pois kymmenellä esteellä. Huh. Tärkeimpänä kuitenkin ehkä sain jonkinlaisen oivalluksen prässäämisen ja rauhan käyttämisestä radalla. Tästä Jaakko minulle kerran puhui ja käski miettimään. En sitä silloin ymmärtänyt ja tuskin oli silloin tarkoituskaan ymmärtää. Jennyn radalla tuntui kuitenkin joku vain loksahtavan. Tajusin, miten prässistä häviää teho kun sitä on liikaa ja toisaalta miten  jatkuva prässääminen kuumentaa Pahkista. Toisaalta sain ajatuksia siitä miltä Pahkis tuntuu prässin ja prässäämättömyyden alla. Ajatus vaatii vielä paljon työstöä ja oivaltamisia. Voi olla, että viikon päästä huomaan olevani täysin väärässä.

Jarin treeni

Alku on aina hankalaa. Todella. Todella hankalaa. Radan alkua emme saaneet onnistumaan mitenkään. Ei vaikka olisi päälläni pomppinut. Loppuosa radasta oli hyvää perusrataa, joka toimikin. Hetkeksi unohdin tuon prässioivalluksen. Olin kuitenkin Vapun sessiossa luvannut tuohon kiinnittää huomiota ja varmasti sen ansiosta muistin kesken treenin tuohon kiinnittää huomiota. Prässi pois vääristä kohdista ja heti alkoi rimat pysyä ylhäällä. Toimi.

Illallisen jälkeen olikin väsynyt seuralainen

Sunnuntai

Juhan treeni

Jerryn lämmittelyjen jälkeen olikin vuorossa Juhan kontaktikatselmus. Hyviä ajatuksia ja pohdintaa kontakteista. Tiedän nyt miten seuraavaksi lähden Pahkiksen kontakteja viemään eteenpäin, jotta saisimme ne varmemmaksi kisatilanteissa.

Mukava leiri oli ja kotiläksyjä ja ajateltavaa tuli. Muutaman tunnin päästä mennäänkin sitten kotiläksyjen äärelle.