perjantai 22. tammikuuta 2010

Ritiratiralla ja erikoispäivä

No nyt on sitten täällä vilinää kuin ampiaispesässä: poppoo kennelyskässä ja ulkona paukkuu pakkanen ja soi ritiratiralla. Eli jossain määrin voisi sanoa, että vauhtia riittää. Äsken hajosi lautanen. En tiedä miten, mutta siis se oli lattialla ja kuului poks. Vieressä oli Esa-Kissa ja Pahkis. Arvaatte vaan kumpaa siis syytettiin. Muutta siis - kissaa ojennettuani - toivotaan että yskiminen loppuu niin päästään taas porukan kanssa kunnolla purkamaan energiaa.

Sisällä ollaan siis nyt treenattu ja on se ihme mitä kaikkea tuossa 2x4 metrin eteisolohuoneen tilassa voikaan tehdä. :D

Eli nyt ollaan jatkettu nami-imutusta ja nostettu siinä vauhtia. Hyvin tuo näyttää menevän ja poika pysyy hyvin mukana. Vasemmalle käännöksiä ollaan tehty pyörien ja poika kyllä mukavasti hiffaa mistä on kyse. Sivulletuloharjoituksia ollaan jatkettu käskyä vahvistaen, eli nyt vain käskyllä tehdyistä palkkaa. Ruokakupilla otetaan sivulletulo kanssa, koska saadaan paremmin poika miettimään sitä paikkaa tarpeeksi takana, vaikka halu olisi kova mennä eteenpäin. Pari kertaa ollaan käyty maneesissa ja siellä kyllä paska mastuisi heti kun homma on ohi. Tehdessä ei mitään ongelmaa. Eli poika on siis maneesitreenin ajan hihnassa.

Aksaa kerettiin tehdä hiukan ennen yskää ja siinä viimeksi tehtiin putkea eri kulmista ja hyvin se sinne jo sulahtaa ja sykkeellä. Poispäinkäännöksiä ja sylkkäreitä ja muita pieniä ohjauskuviotreenejä. Irtoamista juu kanssa, koska poika selvästi hakee niin vahvasti minua kohti, joten tuota pitää vahvistaa.agilityssä. Kontakteja ollaan treenattu kotona puomin palasella. Täytyy kyllä sanoa, että on tuo Pahkis vaan ihmemies. Vaikka itsestäni tuntuu etten saa oikein mitään kunnon otetta tuon opettamiseen, niin aina se on vaan ihmeellisesti yön aikana oppinut sen mitä sille viime kerralla oli yritetty opettaa. Paino sanalla yritetty, koska aina on kuitenkin jäänyt mietittämään, että tajusikohan se mistä tuossa oli oikeastaan kyse. Mutta tosiaan, on se kyllä hyvä jos se oppii vaikkei osaisikaan opettaa - no ehkä joku muu olisi päässyt samaan tilaan jo yhdellä treenillä, mutta eiköhän sieltä ihan kelpo kontaktit loppujen lopuksi tule. Laura ja Noora voi sitten korjata minun virheet. Tosiaan siis kontakteissa mennään nyt niin, että namilautanen edessä ja sinne päästään nenäkosketuksen jälkeen. Lähetys tapahtuu eri tavoin heittämällä laudan toisesta päästä. Toinen puoli sujuu jo hyvin mutta itse ollessani koiran oikealla puolella ei niin hyvin. Tuota kyllä ollaan treenattukin vähemmän, koska kontakti istuu olkkariin paremmin niin päin, että vasenta puolta on helpompi treenata.

Tämmöistä täällä. Eli Pahkiksella hampaat on kuin tappelun jäljiltä. Tuosta Laura kirjoittikin jo sanasen, eli mitä sitä suotta sen kummemmin toistelemaan.

Niis siis mikä erikoispäivä? No huhun mukaan Pahkis oli ensi kertaa työpäivän pissaamatta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti