torstai 29. huhtikuuta 2010

Akilitiä

Nonhih.

Nyt sitten saatiin vihdoin videokamera takaisin toimintakuntoon. Pääsin ensimmäistä kertaa näkemään Pahkiksen seuraamista. Hyvältähän tuo näytti omaan silmään. Tekemistä on vielä: pomppii ja vasemmalle käännökset pitää miettiä. Hitaassa kokoaa itsensä ja perusvauhdilla liikkuu leppoisan itsevarmasti. Ruutu hyvällä mallilla, kaukkarit treenin alla ja nyt aloitellaan liikkeestä jääviä. Luoksetulo on ihan hyvällä mallilla. Eli hommat etenee kivasti.

Vihdoin päästiin Niinun oppiin ja oli oikein hieno juttu. Sain pienessä ajassa taas paljon ja Pahkis teki treenin ajan hyvin hommia. Itseasiassa ensimmäistä kertaa se oli treenin ajan sopivassa vireessä. Hiukan lopussa alkoi vauhti mennä älyn edelle, mutta pienellä rauhoittumisella pääsi taas sopivampaan mielentilaan. Hyviä neuvoja tuli sijoittumiseen ja omaan liikkumiseen. On se vaan niin erilaista menoa kuin Allin ja Tiitin kanssa. Ensi kertaa tehtiin poispäin käännöstä - ehkä sitten ensi kerralla se sujuu :D

Lauantaina mennäänkin taas Pahkiksen kanssa Nooran oppeihin ja Pahkis pääsee synnyinkotiinsa. Loppuviikonloppu sitten agilityleireillään. Minä ja Pahkis tosin vain turisteina.

perjantai 16. huhtikuuta 2010

Kuvia ja pikatunnelmia

Nyt saatiin hiukan kuvia pahkiksesta pitkästä aikaa. Kiitoksia kovasti Riinalle. Tässä pari.











Hommat etenee kivasti ja sopivan pikku hiljaa. Eilen tehtiin kontaktia ja taas oli Pahkis levossa kehittynyt: vain kerran lipsahti pois kontaktilta. Muuten pystyin lisäämään vauhtia viime kerrasta. Huomenna meneekin koko päivä Riman kisoissa hommissa ja sunnuntaina mennäänkin Nooran oppiin. Ja viikonloppuna taas treenataan - jokohan sitä uskaltaisi aloittaa pitoharjoitukset...

keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

Ruudun metsästystä

Nyt ollaan metsästelty ruutua. Ruutu kentälle ja palkka ruutuun piiloon. Pahkis autosta ja sitten mennään etsimään ruutua. Eilen bongasi ruudun jo kaukaa. Oikean paikankin hahmottaminen alkaa löytyä. Eli hyvältä näyttää toistaiseksi. Tänään jatketaan taas.

Kaukkareissa ollaan treenattu nyt asentojen kestoja. Kaikki on vähän sekaisin, mutta kyllä sieltä se järjestys kohta löytyy. Viretila on nyt parempi kun en käytä nyt enää naksua tuohon: ei ole tarvetta niin hienojakoiseen merkkaamiseen, enkä halua Pahkiksen tarjoavan mitään eri juttuja kun liikeradat on sopivasti hallussa.

Eilen oltiin treenailemassa aksaa ihan yksin. Ihan mukavaa, että sai rauhassa itsekseen miettiä ja ihmetellä ja oivaltaa. Sunnuntaina oltaisiinkin menossa Nooran luo treenailemaan. Sieltä jää varmasti taas todella paljon juttuja matkaan. Janitan koulutus viime viikonloppuna oli hyvä, vaikka olinkin vain turistina kuuntelemassa. Taas jäi uutta taskusnpohjalle.

perjantai 9. huhtikuuta 2010

Ulkokenttä

No vihdoin pääsi poikakin oikein ulkokentälle reenaamaan. Oli se kyllä mukavaa ja kiva että oli vähän äänihäiriöitäkin. Mukavaa että on taas viikonloppu - saa olla koirien kanssa enemmän ja tehdä juttuja. On se vaan niin loistavaa lepoa aivoille ja ajatuksille.

Tehtiin vähän ruudun hakua ja hyvinhän se sieltä löytyi. Nyt täytyy opettaa vielä paikan hahmottaminen paremmin. Muuten näyttää oikein hyvältä - siitä näyttäisi olevan tulossa juuri sellainen kuin sen halusinkin.

Seuraaminen lelulla menee kivasti. Pientä pätkää, mutta siitä se etenee. Sen verran menee takana, että en oikein itse hahmota vielä missä menee. Pahkiksen pitää kasvaa ja säiden lämmetä niin pääsee vähemmissä vaatteissa reenailemaan niin näkee sitten paremmin. Kaukkareissa on turhan levoton. Täytyy opettaa enemmän rauhassa vielä kotona: ollaan naksuteltu niin tuo nostaa aktiviteettia pikkuisen liikaa. Tehtiin myös luoksetuloja pitkältä matkalta ja poika teki aivan täydellisen luoksetulon. Täysillä loppuun asti ja juuri sopivalle etäisyydelle istumaan ja suoraan. Täytyy siis lotota tänään.

Eilen käytiin riman hallilla treenailemassa aksaa. Ensin tehtiin vähän miniaalla kontaktia. Tällä kertaa se meni hyvin. Muutama kontakti meni pitkäksi minun juoksuvauhdista pitkäksi, mutta omalla hölkällä toimi hyvin. Tuo kovan vauhdin pitkäksi meno on mielestäni vain koordinaatiokyvyn puute, eikä tahdon. Eli pitää viikonloppuna tehdä vähän takapään harjoituksia. Toinen setti tehtiin vähän ohjauskuvioita. Nyt oli vuorossa sylkkäri. Itse kun ei osaa niin eihän se koirakaan. Onneksi oli kaapo mukana niin treenailin sillä hiukan miten se homma oikeastaan pitää hoitaa. Kyllä se sieltä kymmenen vuoden päästä alkaa tulemaan :D.

Huomenna mennään kuuntelemaan Janitan koulutusta riman hallille. Sieltä varmaan jää iso nippu asioita mietittäväksi ja toinen nippu ahaa elämyksiä.

maanantai 5. huhtikuuta 2010

Munakasta

Se on siis pääsiäinen ja tarkoittaa aikaa treenata. Hieno juttu. Nyt on tarkoitus mennä eteenpäin. Tämä siis siksi, että nyt tuntuu että tottiksessa ollaan jauhettu samaa ja meillä on nyt enemmän ymmärrystä toisistamme. Pahkis oppii nyt asioita nopeasti naksulla - noin kolmessa setissä pääsen yhdistämään käskyä. Toisaalta myös kentät alkavat sulaa ja kohta päästään kunnolla tositoimiin ulkokentille. Nyt on tehty seuruutusta suoraan lyhyitä pätkiä lelu kainalossa. Hyvin toimii. Kokeilin pari oikealle käännöstä. niissä täytyy olla tarkkana ettei edistä käännöksen jälkeen. Mutta siitä se siis lähtee. Kaukkareissa siis opetin ensin Pahkikselle peruutuksen. Sen tarjoamista apuna käyttäen maasta seisomaan nousun ja seisomasta maahanmenon. Aika veijari se on. Poika kun tällä hetkellä oikein ponnahtaa maasta ylös taaksepäin. En tiedä vielä jätänkö sen niin - täytyy vähän pohtia: vire kun on ehkä hiukan liian korkea kaukkareihin. Mietitään ja mietitään. Otin myös käyttöön kiertämisen koivun ympäri ja sitä apuna käyttäen pysähtymistä ja maahanmenoa liikkeestä. Hyvin nuokin ovat lähteneet liikkeelle. Täytyy sanoa, että peruutuksen opettaminen on ollut kyllä hyvä juttu. Se on tällä hetkellä asia, jota Pahkis helposti tarjoaa ja se on pysäytyksiin ja kaukkareihin oivallinen suunta. Suosittelen. Allille olen tehnyt samalla suunnitelmalla kaukkareiden asentojen parannuksia ja Allikin etenee. Tosin hitaammin, mutta etenee. Luokse tulon loppuasentoa ollaan myös tehty ja siitä sivulle ja sivulta takaisin ja myös toiselta sivulta takaisin. Pientä heittoa asennoissa, mutta se on hyvä ettei tarjoa mitään uusia vaihtoehtoja. Tätä olen halunnutkin - kerrasta oikein ilman mitään korjailuja. Pitää miettiä ennen kuin tekee.

Aksaa käytiin tiistaina ja perjantaina. Torstaina tehtiin kontaktiharjoitteluja pikku aalla. Tiistai oli taasen vähän hulabaloo treeni, mutta kyllä siellä hyviä sadasosasekuntejakin oli. Torstai meni ihan ok. Pahkis oli sitä mieltä, että palkalle olisi helpompikin tie pikku aa kiertämällä kuin mennä yli. Perjantain kontaktitreenissä huomasin sen, että Pahkis hiukan korkeammassa vireessä vapautuu jo naksautuksesta, eikä omasta tule käskystä. Ollessani paikallani tai kävelyvauhdissa homma menee ok. Muutenkin tuli omaa sekoilua kontaktitreenissä, mutta ensi kerralla menee taatusti jo paremmin. Pientä rataa tehtiin myös. Meni ihan ok. Pahkis kuunteli mukavasti. Twisti ei ihan mennyt putkeen mutta kyllä se sieltä. Pahkis alkaa nyt taas toimimaan lelulla paremmin. Ongelmahan oli se, että lelulla nousi liian kovaan vireeseen ja sitä myöten mopo lähti käsistä. Nyt taas lelun kanssa Pahkiksella on selkeämpi fokus ja osaa jo sen verran että pystyy tuossa leluvireessä suorittamaan paremmin.

Mitä siis tulossa? Tänään treenaillaan lisää ja mennään agikisoihin turisteilemaan Purinalle. Siellä varmaan tehdään jotain pientä. Tiistaina aksatreenit, keskiviikkona vielä tottista maneesissa. Tarkoitus olisi saada kaukkareita kasaan ja aloittaa noudon pitotreeni. Ainakin kokeilla miltä tuntuu. Seuruutuksessa keskittyä käännöksiin ja niiden jälkeiseen paikkaan. Katsotaan minne asti mennään. Merkkiä ajattelin myös kohta aloitella - ensin vaan täytyy miettiä miten sen aloitan.

Munakasta pääsiäistä.

lauantai 27. maaliskuuta 2010

Flashforward

Nyt on taas edetty ja on sitä mietitty tuleekohan agilitystä ikinä mitään. Oltiin tiistaina treeneissä ja Pahkis kävi melko kierroksilla. Tuli ohjauksesta läpi ja teki ihan omia ratkaisuja. Rimat oli vähän paikallaan, mutta eipä niitä paljon kunnioitettu. Läpi vaan ja kolmosta silmään. Ei niin sitten minkäänlaista hallintaa. Flashfoward. Pikkuisen mietitytti tuon treenin jälkeen, että mitähän kisoissa sitten tulevaisuudessa. Saadaanko joka rima alas takuun kera ja rata suoritettua 'ihan pikkuisen väärin' täysiä kaahottamalla.

No torstaina oltiin jotenkin toivuttu ja lyöttäydyttiin Lauran treeniryhmän aikana harjoittelemaan rauhoittumista ja hallintaa. Pahkis halliin kontrollissa. Pahkis suoraan radan viereen tauolle kontrollissa. Koiria treenasi vieressä haukkuen ja meuhkaten. Siitä otin Pahkiksen töihin. Tehtiin pikkuisen tottista ja hyvin oli pysyi esteiden keskellä kontrollissa. Vähän katseli, mutta ei ongelmaa. Pahkis taas radan viereen tauolle. Siinä hetki ja taas hommiin. Tuota pari kertaa, jotta pääsisi ideasta kiinni: tauolla ollaan tauolla radan vieressä. Ei kekkuilla tai hötkyillä. Ollaan rennosti kunnes lähdetään töihin. Kun Lauran ryhmän treenit loppui, otin loppuun vielä hiukan flatwörkkiä ja siitä lähetystä hypylle ja toinen treeni pienellä hyppy, hyppy putki ympyrällä. Alkuun oli lähdössä kontrollista hypyille, mutta sitten pääsi jyvästä paremmin kiinni ja teki hallitusti töitä ja oli minun kontrollissa eikä jonkun oman pienen agilityfanaattisenaivosolun kontrollissa. Tuosta treenistä jäi paljon parempi mieli.

Tokossa ollaan treenattu peruuttamista ja tiku ja taku liikettä naksulla. Tiku on pyörähdys myötäpäivään ja taku vastapäivään. Peruutus on peruutus. Hyvin poika sisäisti noita ja yhdistää käskyäkin hyvin. Noutoa ollaan myös tehty nyt naksulla. Ideana siis se, ettei Pahkis hyppää kapulaan tassuilla vaan ottaa sen siististi suulla. Eilen kokeiltiin ilman naksua maneesissa ja siis korkeammassa vireessä. Sieltähän se sukellus alkaa tulla - ei isona, mutta se liike on siellä olemassa joten töitä täytyy vielä tehdä. Leea ehdotti josko Pahkiksen opettaisi kiertämään kapulalle, jolloin tuo sukellus jää pois. Pahkis kun kuitenkin menisi kapulalle halukkaasti ja nopeasti. Kuulostaa hyvältä, mutta täytyy hiukan miettiä mitä sen kanssa teen. Ehkä kokeilen vielä niin, että naksulla otan hiukan korkeammassa vireessä, jotta hiffaa idean siinä ja sitten koikeilen uudestaan ja katson mitä teen. Haluaisin, että nouto olisi halukas mennessä ja tulessa. Kapula kopsahtaa suuhun ja Pahkis kääntyisi saman tien takaisin ilman mitään ylimääräisiä. Eli niin, että koiran kulkema matka olisi mahdollisimman lyhyt.

Ollaan tehty myös luokse tulon loppuasentoa, jotta voidaan alkaa kasata noudon luovutusta. Nyt viikonlopun aikana pitäisi tuohon yhdistää käsky ja tehdä erottelu sivulle tulosta. Jos hyvin käy niin voisi aloittaa pitoharjoittelua. Sain itseasiassa ajatuksen josko opettaisi kaikki neljä positiota ja niistä siirtymiset: edessä, oikealla ja vasemmalla, sekä takana. Katsotaan. Pysähtymistä ollaan myös tehty lumikokkareilla. Niitä on hyvä käyttää kun toistaiseksi löytyy yllin kyllin ja ne häviävät nopeasti suusta ja niitä saa lenkillä yllättävästi heiteltyä ja lenkillä Pahkis on sopivan matkan päässä.

Mutta näin täällä nyt. Plus asteinen viikonloppu tulossa metsälenkkien ja treenien kera. :D

perjantai 12. maaliskuuta 2010

Viretiloja

Nyt on taas aikaa kulunut. käytiin puntarissa ja Pahkis painaa sen seitsemätoista kiloa ja korkeutta on karkeasti 50 senttiä.

Aksatreeneissä ollaan jatkettu twistiä ja niistoa, sekä jenkkikäännöstä. Kivasti nuo tuntuu etenevän, mutta paljon on vielä hommaa. Kilpajuoksun välttämistreenejä ollaan myös tehty: lelun heitto jonnekin pitkälle eteen ja sitten mennään. Ideana se, että vaikka itse juoksen rinnalla tai kaarran poispäin tai jatkan juoksemista ohi lelusta, on lelu se ainoa fokus pahkikselle. Muistaakseni toisella kerralla pahkis veti railakkaasti ohi lelusta ja siitä sain sille sopivasti sanottua niin sai punaisesta langasta kiinni - ainakin toistaiseksi.

Noin yleisesti mietitään nyt sopivia viretiloja. Agilityssä pitää päästä asteen kaksi alemmas. Tokossa ollaan toistaiseksi hyvällä alueella, mutta siihen pitää jatkuvasti kiinnittää huomiota, jotta oppimiskyky säilyy. Uskon että voin ihan rauhassa tehdä Pahkiksen kanssa asioita matalassa vireessä alkuvaiheessa. En jaksa uskoa että vauhdittomuudesta tai säpäkkyydestä tulee ongelmaa. Agilitystä tulee niin helposti kaahotusta ja ohjauksesta läpituloa. Tokossa taas perussähläystä ja rötväilyä. Kaikessa kinkkisyydesssään on mukava pohdiskella tällaista ongelmaa. Allilla kun on käytännössä kaksi tilaa: en-mä-nyt-viittis-hei ja tää-on-kyllä-ihan-kivaa-ja-hauskaa-hei. Pahkiksella mennään jotenkin näin: siistiä, ihan-törkeen-siistiä ja ihan-liian-siistiä-etten-pysy-pilkuissani. Siinä sitä on sitten vähän eri aspektia kouluttamiseen. Vauhdin saan kyllä tehtyä myöhemmin ja itseasiassa se tulee takuulla ihan luonnostaan oppimisen myötä. Ehkä oma ongelmani on ollut myös se, että Alli kun on tuossa suhteessa juuri päinvastainen ja toisaalta kun Pahkiksen temperamentti ja säpäkkyys on paljon suurempi kuin Allilla, niin pyrin itse reagoimaan mahdollisimman nopeasti, joka taas johtaa omaan rauhattomuuteeni. Jossain on se kultainen keskitie.

Istumisesta on tulossa ongelma. Täh? No niin. Tai tarkemmin sanottuna istumisen viretila on se ongelma. Korppikotkat kuuntelevat. Eli Agilityn myötä istumiseen on tullut korppikotkailmiö: pää painuu alas ja siitä mentäisiin alemmas ja alemmas ja alemmas aina ihan ihan ihan maahan asti kunnes saan jonkun seuraavan käskyn mitä tehdä tai palkan tai ihan mitä vaan... Etsimme siis mallia tässä olen ja istun. Piste. Täytyy tuota miettiä. Valmistelevia juttuja paikallaoloon ja tietty ihan perustreeniä. Ehkä agilityyn eri käskyä ja lisää tarkkuutta ettei päästäisi yhteen liikkeelle pään alasvienneistä.

Tänä viikonloppuna on tiedossa noutotreenejä. Tavoitteena saada Pahkis ymmärtämään, että kapula otetaan suoraan siitä keskeltä. Kun tämä on selvä voin tehdä pidemmältä matkalta noudon alkuosaa ja olla palkkaamatta väärin nostetuista. Nyt kun se ei ole vielä riittävän selvää niin en halua tuota tehdä - onnistumisia tulisi liian vähän. Eli naksu käteen ja harkkahuoneeseen kunhan tästä päästään.

Nami-imutuksessa pahkis toimii hyvin. Käyttää takapäätä käännöksissä hyvin. Täyskäännös vasemmalle vaatii vielä töitä. Joko se on liian hidas tai sitten menee pompun kautta omasta nopeudestani riippuen. Tuosta en ole huolissani: se nyt kuuluu tähän vaiheeseen ja korjaantuu treenaamalla.

Äh ja tammikuussa ostettu videokamera hajosi :( Linssinsuojus ei enää aukea. Täytyy viedä huoltoon ja siinä taitaa mennä ties kuinka kauan ennen kuin kameran saa takaisin.

ja kyllä muuten ärsyttää. Nyt olen heräillyt arkena hiukan viiden jälkeen aamulla ja tietty koirat pihalle tuohon aikaan. Viikonloppuna ei yhtään niin mukavaa kun haluaisi nukkua rauhassa kuuteen. :)